Vietettyäni päivän kahden ihastuttavan touhotyttösen (1- ja 3-v.) kanssa, teki illalla kotona kamalasti mieli jotain herkkua. Kauppaan en enää jaksanut lähteä, joten googletin mitä kivaa saisi tehtyä suurinpiirtein pelkästä leivontakaakaojauhosta. Päätin kokeilla ensimmäistä vastaantullutta munatonta pikkuherkkua, taisivat kulkea nimellä suklaapyörykät. Pienillä muutoksilla ja rennolla ranteella uunista tupsahti pian suloisia pikku suklaisia, jotka nimesin suklaaherkkusiksi.
Suklaaherkkuset
100g voita tai margariinia
1 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
0,5 dl perunajauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
1,5 tl vanilliinisokeria
1 tl leivinjauhetta
3 rkl maitoa (tai kermaa)
nompparelleja
Vispilöi rasva ja sokeri vaahdoksi.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää rasvasokerivaahtoon yhdessä maidon kanssa.
Pyörittele taikinasta lihapullien kokoisia pyöryköitä ja kasta nompparelleihin. (meidän kaapista löytyi karamelli koristerakeita)
Asettele pyörykät leivinpaperin päälle paljas puoli peltiä vasten ja paista 200° 10 minuuttia.
Herkkuset jäävät sisältä suklaisen pehmeiksi, mutta ulkokuori paistuu mukavan rapeaksi, nam :)
lauantai 12. toukokuuta 2012
tiistai 7. helmikuuta 2012
Mukulat
Sivistyssanakirja antaa haulle täti selkeän kuvauksen. Isän tai äidin sisko, laajemmin esim. isotäti tai kummitäti/arkikielellä ventovieras nainen/tavallisimmin vanhahko nainen/alkuperältään sana on suomalais-volgalainen tätä/ sukulaissanana viron tädi/englanniksi aunt.
Sen sijaan sisaruksen lapselle ei määritelmiä löydy.
Miksi näille lapsille ei suomessa ole omaa sanaa? Maassa, jossa suurin piirteiden vähänkin sukua oleville hepuille on omat sanansa, näälämiehestä kytyyn ja natoon. Miksi näitä lapsia voisi kutsua? Sisarusten lapset kuulostaa tylsältä, mukulat ehkä liian raflaavalta.. Any idea?
Viikonloppuna juhlittiin yhden tädin mukulan, Sade-tytön 1-vuotissynttäreitä. Riemua ja haleja, niistä on pienet tytöt tehty.
Sen sijaan sisaruksen lapselle ei määritelmiä löydy.
Miksi näille lapsille ei suomessa ole omaa sanaa? Maassa, jossa suurin piirteiden vähänkin sukua oleville hepuille on omat sanansa, näälämiehestä kytyyn ja natoon. Miksi näitä lapsia voisi kutsua? Sisarusten lapset kuulostaa tylsältä, mukulat ehkä liian raflaavalta.. Any idea?
Viikonloppuna juhlittiin yhden tädin mukulan, Sade-tytön 1-vuotissynttäreitä. Riemua ja haleja, niistä on pienet tytöt tehty.
tiistai 31. tammikuuta 2012
Tädin oikeudet
”Oikeastaan mä olen näiden lasten täti.” Ylpeys vai pakokeino? Ylpeys silloin kun kauppa- tai puistoreissulla vanhemmat tädit ja sedät ihastelevat pikkuisten suloisuutta ja hauskoja juttuja. Kun tädin sydän pakahtuu ylpeydestä saadessaan ilmoittaa olevansa näiden ihmeellisten ja ainutlaatuisten pienten ihmisten täti. Pakokeino silloin kun samaisilla reissuilla lapset eivät osaakaan käyttäytyä; itkevät, kinuavat, ruikuttavat ja juoksevat valtoimenaan pitkin kauppaa tai katua, ottamatta kuuleviin korviinsa tädin kovaa tahtia kohenevaa kimitystä pysähtymisestä. Kun muut ihmiset mulkoilevat ja päästävät hampaidensa välistä sihahduksia kurittomista kakaroista ja kasvatuskyvyttömästä äidistä. Silloin voi täti hieman vahingoniloisena todeta olevansa vain!? näiden lasten täti.
Onko täti vain täti, vai jotain enemmänkin. Saako täti ojentaa lapsia julkisilla paikoilla ja kertoa lapsen hampaiden kasvusta ja yökasteluista kuin omistaan. Saako täti kyseenalaistaa vanhempien kasvatusmetodit ja ilmaista oman mielipiteensä lapsen parhaasta. Mikä on sallittua käytöstä tädiltä ja kuinka lähelle lasta täti voi päästä?
Nina Sajaniemi (filosofian tohtori, kehitysneuropsykologian dosentti ja minutkin aikoinaan sisään haastatellut Helsingin yliopiston lehtori) kirjoittaa Opettaja-lehdessä (3/2012) lapsen kiintymisestä moneen aikuiseen. Väite pienen lapsen kiintymisestä vain yhteen tai kahteen aikuiseen perustuu Sajaniemen mukaan kapeasti tulkittuun kiintymyssuhdeteoriaan. ”Lapselle saattaa olla suurta sosiaalista ja kehityksellistä hyötyä siitä, että hänellä on monta aikuista ympärillään, Sajaniemi vakuuttaa.”
Ensimmäistä kasvatusnäkemystä kirjoittaessani muistan pysähtyneeni kohtaan Kenellä on viime kädessä oikeus kasvattaa lasta. Mielestäni kysymys heijastuu mietteeseen kenellä on oikeus rakastaa lasta?
Onko täti vain täti, vai jotain enemmänkin. Saako täti ojentaa lapsia julkisilla paikoilla ja kertoa lapsen hampaiden kasvusta ja yökasteluista kuin omistaan. Saako täti kyseenalaistaa vanhempien kasvatusmetodit ja ilmaista oman mielipiteensä lapsen parhaasta. Mikä on sallittua käytöstä tädiltä ja kuinka lähelle lasta täti voi päästä?
Nina Sajaniemi (filosofian tohtori, kehitysneuropsykologian dosentti ja minutkin aikoinaan sisään haastatellut Helsingin yliopiston lehtori) kirjoittaa Opettaja-lehdessä (3/2012) lapsen kiintymisestä moneen aikuiseen. Väite pienen lapsen kiintymisestä vain yhteen tai kahteen aikuiseen perustuu Sajaniemen mukaan kapeasti tulkittuun kiintymyssuhdeteoriaan. ”Lapselle saattaa olla suurta sosiaalista ja kehityksellistä hyötyä siitä, että hänellä on monta aikuista ympärillään, Sajaniemi vakuuttaa.”
Ensimmäistä kasvatusnäkemystä kirjoittaessani muistan pysähtyneeni kohtaan Kenellä on viime kädessä oikeus kasvattaa lasta. Mielestäni kysymys heijastuu mietteeseen kenellä on oikeus rakastaa lasta?
perjantai 27. tammikuuta 2012
Tätiblogi - näytetään tulokset haulla äitiblogi
Pieni uudenvuodenlupaukseni. Jakaa ajatuksia tätiydestä. Tädin suhteesta lapsiin ja vanhempiin, tädin oikeuksista ja ennen kaikkea tädin rakkaudesta.
Olin 15-vuotias tullessani ensimmäistä kertaa tädiksi. Sittemmin suku on sikissyt ja näitä tädin pikku kultanappuloita on kertynyt sankoin joukoin. Kahdeksan lapsosen, erikoisuutena kahdet identtiset kaksoset, joukkoon mahtuu hurmuripoikia ja pikkutyttöjä –tasaisesti molempia.
Suhteeni näihin lapsiin on läheinen. Hoitoa ja hellyyttä, yhdessäoloa ja riemua.
Kasvatustakin.
Olin 15-vuotias tullessani ensimmäistä kertaa tädiksi. Sittemmin suku on sikissyt ja näitä tädin pikku kultanappuloita on kertynyt sankoin joukoin. Kahdeksan lapsosen, erikoisuutena kahdet identtiset kaksoset, joukkoon mahtuu hurmuripoikia ja pikkutyttöjä –tasaisesti molempia.
Suhteeni näihin lapsiin on läheinen. Hoitoa ja hellyyttä, yhdessäoloa ja riemua.
Kasvatustakin.
Tilaa:
Kommentit (Atom)